Persialaiskissaisä Patrik tykkäsi keräillä kauniita esineitä, kuten kuppeja, vaaseja ja mattoja. Kaikkein eniten hän rakasti antiikkiesineitä, varsinkin jos niihin liittyi kiinnostava tarina. Hän saattoi matkustaa pitkienkin matkojen päähän ostamaan hyvää antiikkia.
Olohuoneen hylly oli täynnä teekuppeja ja maljakoita, jotka Patrik oli kerännyt.

Patrikista oli mukavaa kutsua kylässä asuvia ystäviään teelle ja kertoa heille tarinoita kaikista omistamistaan esineistä.
Hänen ystävänsä rakastivat näitä teekutsuja, ja he tunsivat itsensä hyvin hienostuneiksi keskustellessaan antiikista Patrikin kanssa. Mutta hänen perheensä ei ollut yhtä tyytyväinen. Heidän täytyi aina liikkua olohuoneessa hyvin varovasti, että he eivät olisi kaataneet nurin Patrikin kuppeja ja vaaseja.

Patrikista tämä tuntui pahalta.
“En osta enää uusia”, hän lupasi.
Mutta seuraavana päivänä hän näki kauniin maton ja hänen oli aivan pakko ostaa se.　 Muut Persialaiskissat yllättyivät, kun he näkivät Patrikin raahaavan ison maton taloon lammasmainen ilme kasvoillaan.

Patrik siivosi olohuoneen hyllyt ja levitti maton lattialle niin, että kaikki saattoivat nähdä sen kauniin kuvioinnin. Persialaiskissavauva Sofia ja Persialaiskissakaksoset Lumi ja Leo olivat innoissaan. 　He kierivät pehmeällä matolla ja konttasivat ympäriinsä sen päällä. Kun he olivat leikkineet itsensä uuvuksiin, he nukahtivat sen päälle. Heillä näytti olevan siinä niin hyvä olla, että Persialaiskissaäiti Eleanoora laittoi heidän päälleen peitot ja antoi heidän jäädä siihen nukkumaan.

Kaunis matto kiinnosti myös Persialaiskissatyttö Sirua.
“Pidän muotinäytöksen ja käytän mattoa muotinäytöksen lavana!”
hän sanoi ja alkoi iloisesti koota mekkoja ja koruja näytöstä varten.
“Minäkin haluan leikkiä matolla!”
sanoi Persialaiskissapoika Kasper juosten innostuneena paikalle. Ennen pitkää matto oli täynnä iloisia lapsia.

Seuraavana päivänä kaikki kyläläiset tulivat katsomaan Patrikin uutta mattoa.
“Hei kaikki!” sanoi Patrik.
“Mukava nähdä teitä kaikkia. Tulette rakastamaan mattoa, se on kaunis.”
Mutta kun Patrik vei ystävänsä olohuoneeseen, häntä odotti yllätys. Matto oli vauvojen peittojen ja lasten lelujen peitossa. Kaunista kuviointia ei voinut ollenkaan nähdä!

Mutta se ei haitannut Patrikia ja Eleanooraa yhtään! Heistä oli mukavaa nähdä lasten pitävän matosta niin paljon.
“Olisin halunnut teidän näkevän kauniin kuvioinnin”,
sanoi Patrik,
“mutta kuten huomaatte, kaikki rakastavat mattoa. Nyt meillä on paikka, jossa koko perhe voi rentoutua yhdessä.”
“Miten mukavaa”,
sanoivat muut äidit ja isät. He halusivat aivan samanlaisen olohuoneen kuin Patrikilla! Patrikin kokoelman uusin esine oli todellakin tehnyt kaikista hyvin iloisia.

LOPPU